Kielletty kirja -essee

Vladimir Nabokov: Lolita, 1955

Suomentaneet Eila Pennanen ja Juha Jaskari

Kirjan päähenkilö Humbert Humbert on keski-ikäinen pedofiili, joka on kiinnostunut esiteini-ikäisistä tytöistä, joita hän kutsuu nymfeteiksi. Kun Humbert Humbert matkustaa Yhdysvaltoihin, hän muuttaa asumaan Hazen leskirouvan Charlotten ja hänen tyttärensä, Doloresin luokse asumaan. Hän rakastuu palavasti 12-vuotiaseen Doloresiin, eli Lolitaan, kuten Humbert Humbert häntä nimittää. Kun Lolitan äiti ilmaisee kiinnostuksen Humbertia kohtaan, päättää Humbert mennä naimisiin hänen kanssaan, jotta voisi olla Lolitan lähellä. Häitten jälkeen Charlotte saa tietää Humbertin sairaasta mielenkiinnosta Lolitaa kohtaan luettuaan Humbertin päiväkirjaa, mutta kuolee ennen kuin ehtii tehdä asialle mitään. Näin Lolita jää täysin Humbertin huostaan.

Alkaa pakomatka halki Yhdysvaltojen kun Humbert Humbert pakenee Lolitan kanssa peläten heidän suhteensa paljastuvan. Lopulta Lolita onnistuu ulkopuolisen henkilön avustuksella pakenemaan Humbertin luota. Humbert yrittää monta vuotta löytää rakkaan Lolitansa ja loppujenlopuksi onnistuu. Paljastuu, että Lolita on raskaana toiselle miehelle, mikä romahduttaa Humbertin.  

Kirja on kirjoitettu päiväkirjamaisesti, aivan kuin Humbert Humbert olisi ollut oikea henkilö, jonka päiväkirja olisi sitten julkaistu. Kerronta on hyvin raskasta ja kuvailevaa, mikä saa teoksen tuntumaan pitkäveteiseltä ja vaikealukuiselta. Koska kirja on periaatteessa Humbertin päiväkirja, todellisuus ja fiktio sekoittuvat ja välillä on vaikea tietää mikä on Humbertin mielikuvitusta ja mitä oikeasti tapahtui.

Kirja julkaistiin Pariisissa, ja julistettiin Ranskassa heti kielletyksi. Tämä kielto kumottiin vuonna 1959. Kirja on myös kielletty Argentiinassa vuonna 1959, 1960 Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa 1974, jossa kielto kumottiin 1982. Kirja kiellettiin useassa maassa säädyttömyytensä vuoksi, mutta esimerkiksi Argentiinassa yleisen moraalisen hajanaisuuden takia.

Itse minun on helppo ymmärtää kiellon syyt. Kirjan aihe on hankala nykyäänkin, puhumattakaan 1900-luvun puolestavälistä. Kirjassa ei ole muutamaa kohtausta lukuun ottamatta kuitenkaan yksityiskohtaista kuvailua, joten kirja ei ole oikeastaan ällöttävä ja sen pystyy lukemaan loppuun asti. Herkimmille lukijoille kirja kuitenkin saattaa olla liian raskas aiheeltaan.

Se mikä tekee kirjasta pelottavan on se, että se pyrkii samaistuttamaan lukijan Humbert Humbertin sairaaseen ajatusmaailmaan. Samalla kun Humbert Humbert kuvailee pakkomielteistä suhdettaan Lolitaan, ei lukija pysty kuitenkaan olemaan ajattelematta, että tällaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Se tekee kirjasta paikoitellen jopa ahdistavan.

Humbert Humbert kuvailee rakkauttaan Lolitaan: ”Älkää katsoko minuun vihaisesti lukija, en aio antaa vaikutelmaa, ettei minun onnistunut olla onnellinen. Lukijoiden täytyy ymmärtää, että nymfetin omana ja lumouksessa ollessa noiduttu matkalainen on itse asiassa tuolla puolen onnen. Sillä mitään autuutta maan päällä ei voi verrata siihen että saa hyväillä nymfettiä.”.