Frankenstein on Mary Shelleyn vuonna 1818 julkaistu
kauhuromaani. Siitä on tehty myös useita elokuvasovituksia, joista luultavasi
kuuluisin on vuoden 1931 versio. Elokuvassa hirviötä esittää Boris Karloff.
Elokuva perustuu kuitenkin vain löyhästi alkuperäiseen romaaniin, jossa hirviö
esitetään paljon sympaattisempana hahmona kuin elokuvassa.
Kirjassa nuori
biologian opiskelija Victor Frankenstein luo hirviön yrittäessään rakentaa
yli-ihmistä. Kauhistuneena Frankenstein pakenee ja jättää hirviön oman onnensa
nojaan. Muut ihmiset hyljeksivät rujoa mutta hyväsydämistä hirviötä, joka
lopulta etsii luojansa käsiinsä ja pyytää tätä luomaan hänelle puolison, jotta
hänen ei tarvitsisi elää yksin. Frankenstein ei aluksi suostu tähän, mutta
hirviö ylipuhuu hänet ja niinpä hän ryhtyy rakentamaan naispuolista hirviötä. Frankenstein
kuitenkin tuhoaa luomuksensa ennen sen valmistumista peläten luovan entistäkin
kammottavamman olennon. Hirviö näkee tämän ja tappaa Frankensteinin parhaan
ystävän ja myöhemmin myös hänen vaimonsa kostoksi. Frankenstein lähtee ajamaan
hirviötä takaa tuhotakseen tämän lopullisesti.
Takaa-ajo päättyy
jäämerelle, jossa heikossa kunnossa oleva Victor nostetaan jäälautalle. Ennen
kuolemaansa hän kertoo tarinansa eräälle miehistön jäsenelle, Waltonille, ja
vannottaa hänet tappamaan hirviön tilaisuuden tullen. Hirviö saapuukin laivaan
Frankensteinin kuoleman jälkeen, mutta Walton alkaakin sääliä luojaansa surevaa
hirviötä. Hirviö lupaa Waltonille ”olevansa pian kuollut” ja poistuu laivasta
jäälautalle, jolla hän ajelehtii kaukaisuuteen.
Kirja on
tyyliltään goottilaista romantiikkaa, joskin sitä on myös pidetty ensimmäisenä
science fiction tarinana. Romaanissa keskitytään kuitenkin enemmän hirviön
luomisen seurauksiin ja moraalisiin ongelmiin kuin tieteelliseen kuvaukseen
hirviön luomisesta. Kirjassa on paljon romantiikalle tyypillisiä piirteitä.
Siinä on hyvin paljon päähenkilön tunteiden ja ajatusten kuvailua, paikoittain
jopa kokonaisia kappaleita.
Edgar Allan Poen
Soikea muotokuva on alun perin vuonna 1842 nimellä Life in Death julkaistu
novelli. Sen uudempi, vuonna 1845 julkaistu versio on lyhyempi kuin
alkuperäinen tarina, tehden siitä yhden Poen lyhyimmistä novelleista. Uudesta
versiosta on kokonaan poistettu muutama ensimmäinen kappale, jotka valaisevat
tapahtumia ennen kertomusta.
Novelli koostu
kahdesta tarinasta; kertojan osuudesta ja muotokuvan tarinasta. Alussa haavoittunut
kertoja ja hänen palvelijansa hakeutuvat yöksi hylätyn linnan pikkutornin
huoneeseen, joka on sisustettu lukuisilla maalauksilla. Kertoja syventyy yöllä
lukemaan löytämäänsä nidettä, joka sisälsi tietoa ja kritiikkiä tauluista.
Yhtäkkiä hän huomaa syvennyksessä olevan naisen muotokuvan, mikä säikäyttää
hänet. Taulu on hyvin yksityiskohtainen ja elävän näköinen. Hän alkaa lukea
taulun tarinaa niteestään. Muotokuvassa oleva nainen oli rakastunut
taiteilijaan, joka kuitenkin rakasti taidettaan enemmän kuin vaimoaan. Pian
taiteilija halusi maalata vaimonsa muotokuvan, johon nainen suostui vastahakoisesti.
Taiteilija vietti rakastettunsa kanssa hämärässä tornikamarissa viikkoja,
joiden aikana nainen kuihtui silminnähden. Pian taulu valmistui ja taiteilija
huomaa taulun olevan kuin elämä itse. Nainen kuitenkin on kuollut ja hänen
henkensä siirtynyt taideteokseen.
Vaikka novelli
onkin hyvin lyhyt, Poe onnistuu mielestäni erinomaisesti luomaan tarinaan
hyytävää tunnelmaa. Novelli eroaakin tässä Frankensteinista, sillä siinä missä
Frankensteinin kauhu perustuu tekoon ja sen seurauksiin, Soikean muotokuvan
karmivuus piilee yksityiskohtaisessa kuvailussa. Poe vihjaakin kertomuksessa,
että taide voisi paljastaa taiteilijan syyllisyydentunnon, tässä tapauksessa
syyllisyyden kyvyttömyydestä rakastaa vaimoaan enemmän kuin taidettaan.
Hyvä! Kerrot juonet napakasti. Huomaa, että molemmissa kuoleman raja ylittyy. Tähän kannattaisi ehkä tarttua.
VastaaPoistaKatso vielä Kansallisteatterin sivuilta (googlaa sanoilla kansallisteatteri frankenstein tehtävät), millaisia asioita Frankensteinista voisi lähteä tarkastelemaan.
Scifille muuten ovat tyypillisiä moraaliset kysymykset erityisesti tiedemiehen vastuusta. Aina scifissäkään ei ole tarkkaa kuvausta itse tieteellisestä prosessista.
Linkitä teoksia vielä tarkemmin aikakauteensa. Hae hiukan tietoja kirjailijoista.
Miten osaat kuvailla näin hyvin?
VastaaPoista